Koster
ontuu, joten se jäi saikulle ja tuli talliin vain Cruiserin
seuraksi.
Helena
yritti saada Cruiserin juoksutettuna siirtymään laukkaan. Cruiser
otti lopulta pari laukka-askelta, mutta tippui heti taas raviin.
Aivan kuin ajatellen: ”Hups! Minä laukkaan! Ei! Apua!”
Cruiseria
myös juoksutettiin ensimmäistä kertaa satula selässä. Se
ihmetteli vähän, mutta ei tehnyt tuhmuuksia.
| Brolga |
| Koster |
Nyt
epäillään, että Brolgan ongelmat saattavatkin olla jaloissa:
kengityksessä tai nivelissä. Otimme kengät pois, mutta se ei
auttanut. Se ei onnu ratsastettuna, mutta se ei liiku juoksutuksessa
aivan puhtaasti oikeassa kierroksessa. Ja koska sillä on hieman
kierot etujalat, on mahdollista, että vika on kipeytyneissä
nivelissä. Brolgan velipuolella Kosterilla on myös kierot jalat, joten senkin suhteen
pelätään nyt pahinta. :(
Laukkaharjoitus:
kuvittele olevasi jäätelökauha. :) Mitä isompia palloja
kaapaiset, sitä hitaammin hevonen laukkaa. Ja kun lopetat pallojen
teon, hevonen siirtyy raviin. Tässä ohjevideo.
Seurasin
Kipin tuntia , jossa käytettiin hyväksi ”turvapaikkaa”. Kipin
turvapaikka oli kentällä, jonne se palasi aina kun pihalla
ratsastus alkoi jännittää. Kerran aiemmin erään toisen
tuntilaisen hevosen turvapaikka oli tietyn kirjaimen kohdalla.
Turvapaikan ideana on siis ratsastaa hevosta paikassa, jossa se
tuntee olonsa turvalliseksi. Sitten käydään pikaisesti alueella
jolla oloa se jännittää. Ja ennenkuin se hermostuu, palataan
turvaan. Tätä jatketaan koko ajan vähitellen kauemmas
turvapaikasta liikkuen, mutta aina välillä sinne palaten.
Sain
idean joka piti päästä välttämättä toteuttamaan, joten
tekaisin uuden piparitaikinan. Siitä meinasikin tulla
mielenkiintoinen makuelämys, sillä kun mittasin mausteita kuppiin,
tulin sekoittaneeksi joukkoon myös paprikajauhetta! Onneksi huomasin
sen ajoissa ja vain mausteseos meni pilalle. Seuraavana päivänä
leivoinkin sitten urakalla keskiyöhön asti ennenkuin koko taikina
tuli leivottua. Perjantaina jatkoin koristelemalla ja kasaamalla
taideteokseni: piparitallin. Uuni on niin pieni, että pohja piti
tehdä kahdessa osassa. Siispä tulin tehneeksi Cadforin molemmat
puoliskot. Toisella asuvat hevoset ja toisella puolen lehmät.
Molemmilla puolilla on oma yardi ja ne erottaa Binda thrust, joka on
tuonut pintaan jalokiviä. Hevosten puolella on myös lampi
lintuineen joita Patch yrittää juosta kiinni. Tilly puolestaan
tutkii toisen puolen metsikköä.
Today
shown säämies käväisi tällä viikolla Suomen lapissa katsomassa
Joulupukkia. Helena tuli aamulla aikaisin herättelemään
katsomaan.Tämä ei kyllä ollut se pätkä minkä TV:ssä näin,
mutta sama paikka kuitenkin. Säämies avasi vahingossa kirjahyllyn
takaisen salaoven ja kävi tutkimassa pukin salaisuuksia...
Yalewa
on ehkä vihdoinkin myyty siitostammaksi. Haimme sen sisään. Toimme
koko lauman puoliväliin toiselle laitumelle ja talutimme Yalewan
loppumatkan talliin. Sitten palasin availemaan portteja. Hevosia
tuodessamme suljimme ne kaikki perässämme, koska lauma yritti koko
ajan väkisin kääntyä takaisin. Matkalla tulikin vastaan Rod. Hän
yritti ajaa erästä sonnia laitumelta toiselle, mutta se ei halunnut
jättää kavereitaan. Minä yritin ajaa sitä Brumbylla oikeaan
suuntaan ja Rod varmisti perässä kävellen. Eihän siitä mitään
tullut. Brumbyssa kun ei ole pakkia ja Rod ei jaksanut juosta.
Ehdotin osien vaihtoa. Parin uuden yrityksen jälkeen saimme vihdoin
sonnin oikeaan suuntaan ja portista sisään. Kuuma tuli juostessa,
niin myös Brumbylle. Sen jäähdyttäjää piti valella
vesikaukalosta kauhotulla vedellä, että sen uskalsi ajaa takaisin
pihaan.
Yalewa
on ollut kuljetuskopissa viimeksi suunnilleen kaksi vuotta sitten,
joten se kävi traikkutreeneissä. Se ei ole oikein koskaan ollut
mitenkään helppo lastattava. Heillä meni viikkoja saada se
koulutettua.
Myös
pojut kävivät tutustumassa kuljetuskoppiin. Molemmat tutkivat
uteliaana sitä ihan sisältä asti! En edes yrittänyt saada niitä
sisään, ne vain seurasivat minua uteliaana askel kerrallaan.
Vaikeinta oli lopulta saada ne lopettamaan tutkiskelut ja
peruuttamaan takaisin ulos!
Helena
ei olisi millään uskonut, että Cruiser olisi niin helposti
lastattavissa! Emme sulkeneet niitä sinne sisään tässä
vaiheessa, ne saivat vain hieman tutkia.
Kun
olin sitten erään kerran lähdössä palauttamaan poikia
laitumelle, Koster ei olisi halunnut lähteä karsinasta. Odotin
sitä karsinan ovella Cruiserin kanssa, ja koetin houkutella sitä
lähemmäs. Koster vain rapsutti takapuoltaan väliseinään.
Naapurikarsinasta tuli silloin Blanchette hätiin. Se tuli väliseinän
luo luimistellen ja puraisi Kosteria oikein kunnolla takapuolesta
pari kertaa, kunnes se viimein lähti liikkeelle!
Perjantaina
kävimme taas Golf clubilla syömässä. Olimme jo lähdössä pois
aiemmin, kun kuulimme, että liha-arvotaa ei olekaan, koska lihaa ei
jostain syystä ollut toimitettu. Silloin kokki kiiruhti kertomaan,
että lihat ovatkin heillä ja arvonta pistettiin kiireesti pystyyn.
Yleensä lihat ovat olleet baarin kylmähuoneessa, mutta koska se oli
rikki, lihat olikin viety keittiöön. Mutta kukaan ei ollut
muistanut kertoa sitä arvonnan järjestäjille. Toin loput
pitsastani koirille. Ne ovat kyllä melko nirsoja. Täyte kelpasi,
mutta pohjan söivät vasta kun mitään muuta ei ollut jäljellä,
ja siitäkin osa löytyi aamulla lattialta syömättä...
Sunnuntaina
kävimme taas Sydneyn suunnalla, tällä kertaa Rodin sukulaisten
kanssa joululounaalla Rodin äidin hoitokodilla. Lapset saivat taas
lahjoja viihdykkeeksi ja aikuiset järjestelivät nyyttikestityylisen
aterian. Minäkin osallistuin viemällä osan lukemattomista
pipareista. En tiedä onko tämä aussiperinne vai koskeeko vain tätä
sukua, mutta ateria aloitettiin juomalla poissaolijoiden malja ja
sitten poksauteltiin paukkukarkit. Ne ovat pahvisia karkinmallisia
juttuja jotka poksahtavat päistä vedettäessä ja sisällä on
tyhmä vitsi, paperikruunu ja pieni esine. Niiden avaus on perinne
sekin. Otetaan karkin toinen pää vasempaan käteen, sitten
laitetaan kädet ristiin ja tartutaan vierustoverin karkin toiseen
päähän oikealla kädellä. Kaikki vetävät yhtä aikaa ja
poksunta täyttää salin. Sitten tutkitaan mitä sisällä oli ja
kenen vitsi on tyhmin ja puetaan aterian ajaksi päähän
paperikruunut.
Ajoimme
Sydneyhin kahdella autolla ja Commodor (=”mun auto”) jäi sinne,
jotta Rodin Hollannista pian saapuvalla pojalla perheineen olisi
menopeli loman ajaksi.
| Vesinokkaeläin maistelee porkkanaa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti