Haimme Kosterin
kotiin breikkeriltä. Hän ratsasti sitä malliksi hetken. ”Iso,
rauhallinen ja tyhmä.” oli hänen mielipiteensä. Kuulosti aivan
oikealta arviolta.
Homer oli tullut
taas kylään! Se istui kanojen orrella. Pohdimme onko se kenties
jonkun kirjekyyhky tms. Ei se ainakaan luonnonvaraista lajia ole ja
se on melko kesy. Ei anna sentään koskea, mutta päästää
lähelleen. Sitä ei ole kuitenkaan rengastettu. Tosin eräs sanoi,
ettei niitä rengastetakaan ennen kuin ne ovat löytäneet kotiin
pari kertaa. Se oli lauantaina todella uupuneen näköinen. Nyt se
oli jo selkeästi virkeämpi. Kanat aristelivat sitä illalla vähän
eivätkä tulleet mielellään sisään, kun se istui häkin oven
yläreunalla. Sain ne kuitenkin hätistettyä sisälle. Kun hain
viimeistä kanaa, tuli häkissä tappelu! Homer oli ilmeisesti
hypännyt alas nokkimaan suuhunsa kanojen jyviä ja eräs kanoista
suuttui ja hätisti sen ulos. Se lennähti kanakopin katolle ja jätin
sille kourallisen jyviä kopin ulkopuolelle. Hassua miten kanat
pelkäävät sitä, mutta antavat muiden lintujen käydä häkissään,
harakoidenkin.
Tilly huomasi
Homerin kanahäkissä keskiviikkona, kun kävin kuvailemassa sitä.
Se istui häkin ovella lintua tuijottaen ja huuliaan lipoen...
Patch vinkui
haluavansa aidattuun kukkapenkkiin. Nostin sen sinne ja jäin
katsomaan mitä sillä oli mielessä. Patch löysi kukan alta rotan!
Se ravisti sen hengiltä ja pyysi sitten päästä pois. Rotat
kelpaavat syötäväksi vasta muumioiksi kuivuttuaan, joten Patch
yritti houkutella Tillyn leikkimään sillä kanssaan jahtausleikkiä.
Tilly tuijotti yhä Homeria...
Kävin Brolgalla
maastolenkillä koirien kanssa maanantaina. Kuuma päivä. Lenkin
jälkeen Patch katsoi tallissa ohitseen tepastelevaa kanaa ja
nuolaisi huuliaan. Se meni noloksi, kun komensin sitä.
Tiistaina ja
keskiviikkona koirat eivät enää suostuneet lähtemään kanssani
maastolenkille, vaan jäivät varjoon makaamaan.
Cruiser sai pari
päivää vapaata, joten minä yritin keksiä tekemistä ja
järjestelin kirjahyllyn hevostietokirjat aiheittain, selailin
samalla kirjoja läpi ja lueskelin niistä laukanvaihto-oppeja..
Keskiviikkona toin
Cruiserin taas töihin. Olin vähän huolissani sen lohekilevista
kavioista ja puin sille bootsit jalkaan juoksutuksen jälkeen.
Ensimmäisen kerran sitä kentälle talluttaessani, kävelin
kumimaton yli. Vasta sen ylitettyäni käännyin vilkaisemaan mitä
Cruiser tekee. Se seurasi perässäni maton yli yhtään epäröimättä.
Mutta kun olin pukenut sille bootsit, se ei olisi millään halunnut
astua kumimatolle!
Löysin
naapurihuoneestani sängyn alta sammakon! Luulin sitä ensin
kuolleeksi, mutta pölykasa alkoikin pyristellä karkuun, kun otin
siitä kuvan ja loikkasi lipastoni alle. Pesin ja virvoittelin
piikaparkaa suihkulähteessä. Se kiipesi käsivarrelleni istumaan.
Vein sen saaren luo, koska sieltä kuuluu aina kurnutusta. Sain
tökkiä sakua hetken, jotta se loikkaisi heinikkoon käsivarreltani.
Kummastelin miten
se oli joutunut sisään. Tilly oli kuulemma yöllä avannut keittiön
liukuoven ja kömpinyt sohvalle nukkumaan. Patch ei ollut jostain
syystä keksinyt mihin Tilly oli kadonnut. Muuten se olisikin melko
varmasti touhottanut makuuhuoneeseen, molemmat olisivat paljastuneet
ja tulleet heitetyksi ulos. Tilly taisi tietää sen eikä siksi
hiiskahtanutkaan.
Otin Karlin
käsittelyyn, harjoittelimme kiinniottoa ja talutusta, jalkojen
nostoa ja taputeltavana seisomista. Viskelin myös narua sen selän
ylitse, kiedoin ja kiristin sen ”satulavyöksi” ja työnsin
peukaloa suupielestä sisään. Muuten Karl seisoi hienosti
hievahtamatta, mutta peukalosta se hermostui, se muitutti liikaa
matolääketuubia. Perjantaina tuli kengittäjä ja vuoli Karlin
lisäksi melkein kaikki muutkin. Lisäksi hän vaihtoi Lenoille
jalkaan normaalit kengät ja antoi Helenalle luvan alkaa ratsastamaan
sillä taas..
Seuraavana päivänä
Leon kuitenkin ontui...
Kävin lauantaina
ja sunnuntaina ajelulla. Alunperin oli tarkoitus viedä Cruiser
Gunning Showhun, mutta muutimme mielemme. Minä kuitenkin halusin yhä
saada koruni näyttelyyn. Gunningissa oli enemmän varsinasia
koruluokkia näyttelyssä. Keräsin mallikoruistani luokkiin sopivat.
Ajoin lauantaina Gunningissa mutkin viemässä korut näyttelyyn ja
uudestaan sunnuntaina ajoin hakemaan ne pois. Matkaan meni aikaa
suunnilleen tunti/suunta... Tulihan sieltä voittoja ja tuomari oli
kehunut kauheasti, mutta palkintorahoilla ei kyllä pääse
rikastumaan kovin pian... Voittaja saa peräti ilmoittautumisrahan
(=1$!) tuplana takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti